Kotona

 Hyvin nukutti omassa sängyssä cpapin kanssa. Oltiin Fizbanin kanssa yötukihenkilöinä nuoremmalla mummotettavalle, jota vähän vielä jännittää nukkua yksin isossa tyhjässä talossa. Fizbanilla etenkin oli kivaa, koska Elle jaksaa silitellä loputtomiin. Minä kulutin aikaa lähinnä neulomalla telkkarin edessä. Ja purkamalla, kun valkoiset langat eivät olleetkaan samanlaisia. Piti tilata siis lisää luonnonvalkoista. Muutenkin ovat lankavarastoni taas enemmänkin kasvaneet, koska mitään valmista ei vielä ole. Täytin taas vuosia ja sain tyttäreltä yli puoli kiloa lampaanvillalankoja. Aika hienoja. Mitähän niistä tekisi? Ja milloin? Nyt pitää yrittää saada nuo lahjukset valmiiksi.

Olen tykännyt, kun helteet ovat loistaneet poissaolollaan. Ja ilmeisesti aikovat loistaa jatkossakin. On ollut mieleinen kesä, kun ottaa huomioon, miten pelkäsin hellepäiviä. Vielähän niitä ehtii, mutta loppukesän helteet ovat jotenkin inhimillisempiä.

Nyt pitää taas sukeltaa noiden tavarakasojen kimppuun ihan vakavissaan. Toinen akuutti sotku on valokuvat. Läppäri huutaa koko ajan "osta lisää tallennustilaa!!!". En halua, joten yritän kuvakaaostakin jotenkin selventää. En ymmärrä, missä kaikki nuo gigat oikein piileskelee. Mutta jotenkin tässä räpiköidään.

Vielä pitää mainita, että tilasin uudet silmälasit. En löytänyt kehyksiä, joista olisin tykännyt, joten otin uudet linssit vanhoihin kehyksiin. Nyt käytän sitä edellisiä laseja. Onneksi en ole kovin nopea poistamaan vanhoja juttuja. Pärjään minä näilläkin, mutta on kymmenessä vuodessa jotain silmissä tapahtunut. Uusissa laseissakin jännittää, millaiset arvot se lääkäri niihin laittoi, Mainostivat lukulaseja vielä lisäksi. Kun totesin, että näen lukea ilman laseja, optikko ällistyi. Oli päätellyt reseptin arvoista, että ehdottomasti tarvitsen lukulasit.  Parin viikon päästähän sekin selviää, siis uudet näkömitat.

Leppoisaa syksynodotusta!