Tämä vuosihan on ollut luopumisen aikaa. Olen tehnyt monia asioita viimeisen kerran. Olen tehnyt samalla tilaa jollekin uudelle. Eilen pääsin aloittamaan ihan uuden jutun.
Kävin kirjoittajaystäväni luona oppimassa karjalanpiirakoiden tekoa. Hän kysyi, tulisinko leipomaan yhdessä. Ensin vähän mietitytti, osaanko mitään. Mutta sitten totesin, että eihän sen nyt ole niin väliä.
Sain essun eteen ja luvan ottaa kuvia. Taikinan teko ruisjauhoista näytti aika yksinkertaiselta. Tarpeeksi vain vaivaamista, jotta kova taikina notkistuu.
Mukaan lisättiin hiukan vehnäjauhoja, jotta taikina tottelisi paremmin.
Tottelevaisesta taikinasta pyöräytettiin tanko. Riisipuuro oli valmiiksi keitetty ja jäähtynyt. Vesilasia ihmettelin. Se ei ollut leipojien juotavaksi vaan auttamaan riisin levittämisessä. Riisi levitettiin kuorelle veitsellä. Jos veistä ei kastellut, riisi takertui siihen, eikä levinnyt mihinkään. Siis kovin hyödyllinen vesilasi.
Taikinapötköstä leikattiin kolikoita. Kolikot paineltiin litteämmiksi
ja alettiin kaulita. Tottuneesti kävi opettajalta kaulitseminen, mutta minäkin sain ihan piirakankuoria aikaan.
Valmiit kuoret saavat olla niin ohuita, että melkein läpi näkee.
Kuorelle lusikalla riisipuuroa, joka levitetään. Reunoista saa jäädä hiukan riisitöntä aluetta, joka voi kääntää päälle ja rypyttää. Rypytys pitäisi tehdä painellen, ei nipistäen, jotteivat nypyt palaisi uunissa. Minulla ei painelu oikein toiminut.
Valmiina uuniin. Eikös nuo minunkin tekemät mene täydestä? Tässä on osa open osa minun tekemiä. Pellille ei laiteta mitään paperia. Piirakat tarvitsevat kuuman alustan.
Kuumat piirakat uunista ulos.
Voivesiseoksella voitelu
ja peiton alle pehmenemään. Kannattaa laittaa paperi ensin, jottei liina ime voitelukerrosta itseensä.
Sitten vain syömään. Munavoita päälle. Herrkkua!
---
Kiitos todella paljon. Oli uskomattoman hienoa päästä mukaan piirakkamaailmaan. Taisin rohmuta melkein kaikki piirakat mukaani. Anteeksi. Annan niitä maistiaisiksi lapsilleni. Kysyin pojalta, joka on nyt pohjoisessa, pitäisikö hänelle laittaa pakkaseen jokunen. Vastaus oli
"No tottakai laitat!"
---
Innostuin leipomisesta niin paljon, että päätin kokeilla, miten onnistuisin kaasu-uunissa paistamaan. Kunhan sade vähän hellittää, pitää mennä kauppaan ostamaan tarvikkeita.
.png)
Fizban täyttää tänään kolme vuotta, joten on tässä juhlaankin aihetta.
Onnea pikku koirakaverillemme 🤎
VastaaPoistaHieno juttu nuo piirakat, Hyvä taito, jota en osaa, mutta veden hyödyt olen huomannut leipoessa. Juu, ja kaikkea aina pakkaseen ! 😊
Hienoja piirakoita! Mies meillä aina joskus on innostunut tekemään, minäkin kerran pari, mutta en saa noin kauniita aikaan…
VastaaPoistaNyt herahti vesi kielelle, on niin herkullisen näköisiä piirakoita! Onnittelut Fizbanille!
VastaaPoistaOlipa mielenkiintoinen postaus. Hauska edetä kuva kuvalta tekovaiheiden mukaan. Lopputulos näyttää herkulliselta!
VastaaPoistaJoskus elämässäni olen kokeillut piirakoiden tekemistä, mutta siihen se jäi. Aikuinen poikani on opetellut riisipiirakoiden teon ja valmistaa niitä aina, kun on jokin juhlahetki. Niinhän teilläkin oli Fizbanin kolmivuotispäivät. Onnittelut hänelle.
Kiitos hyvästä ohjeesta, poikani on usein kysellyt kotitekoisten piirakoiden perään, tein niitä viimeksi joskus kun olivat pieniä. En muistanut enää noita yksityiskohtia.
VastaaPoistaTuota ohjetta seuraten voi onnistuakin.
Taitaa olla Jack Russel tuo sinun söpöläinen. Jos ottaisin vielä koiran, se olisi tuo rotu.
Vau, tulipahan upean ja herkullisen näköisiä piirakoita! En ole milloinkaan itse tehnyt noita.
VastaaPoistaOnnittelut kolmivuotiaalle! Kohta jo melkein aikuinen!
Voi...ihankuin minun tekemiä, köhöm...Hienosti olet oppinut tekemään, taisi olla jo "selkärangassa" valmiina. Kyllä se unohtuu vähitellen, jos ei tee vuosiin, mutta muistuu kyllä mieleen. Minä olen tehnyt joka jouluksi, mutta valitettavasti ei tule muuten tehtyä. Jouluksi tavalliset riisipiirakat ja toiset gluteenittomat perunapiirakat :) Varmaan kaasu-uunissa on taas omat kommervenkkinsä!
VastaaPoistaONNEA, suloinen pikkuinen Fizban kuvassa!!!
Voi kun osaisi tehdä karjalanpiirakoita! Sinulle kävi hyvin, kun pääsit oppiin. Hienoja tuli!
VastaaPoistaMyöhästyneet onnittelut Fizbanille!
VastaaPoistaItsetehdyt riisipiirakat ovat todella hyviä. Tein ekan kerran koulussa kotitaloustunnilla, ehkä 7 luokalla. Sen jälkeen olen aina silloin tällöin tällöin tehnyt. Nyt on ollut pitempi väli. Muistan opettajan korostaneen sitä, että lopputaikina pitää aina olla peitettynä kun osaa kaulitaan, että se ei kuiva. Ohjeita voi noudattaa omantunnon mukaan ;D Kerran erehdyin lisäämään maitoa riisipuuroon, joka olikin liian jäykkää. En kiehuttanut puuroa uudelleen ja täyte kuohui uunissa ja tuli rumia piirakoita.
Ihana taito tehdä piirakoita. Meillä täällä Pohjois-Karjalassa piirakat ovat perinne.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua sinulle.
Ekaksi onnittelut, että päätit tehdä jotain uutta ja toiseksi onnittelut Fizbanille .
VastaaPoistaHyvin sulta näytti onnistuvan piirakoiden tekeminen. Lopputulos vallan herkullisen näköisiä piirakoita. Otan tästä opiksi ja aion kokeilla myös. Ihan kauan sitten olen kerran pari kokeillut. Aivan kuin etukäteen olisin aavistanut tarvitsevasi kaulinpulikkaa, ostin juuri eilen sellaisen.
Voi nam, kun hyvän näköisiä! Olen joskus lapsuudessa päässyt rypistelemään, mutta muuten tainnut jäädä vain syömisen tasolle. Onnea suloiselle koiruudelle!
VastaaPoista