Hyytävä aamu

 

Olipas kylmä, kun tuulee vimmatusti. Olisi saanut aamulla olla joku pipokin päässä. Onneksi metsässä tuulee vähemmän. Kotona tuuli ujeltaa koko ajan. Kaunistahan tuolla ulkona on ja pitkiä lenkkejä on tehty.

 

 Lähinnä ihan vain näissä kotimaisemissa. Sunnilleen samoissa kotimaisemissa kuljeskellaan silloinkin, kun ollaan mummoilemassa. Sen verran lähellä asuvat. Mutta eipä oltu kotona katsomassa Kalasataman tulipaloa. Kuvissa näytti lieskat sen verran suurilta, että varmaan olisi parvekkeelle näkynyt. Ehkäpä parempi, ettei oltu katsomassa.

 

Tampereellakin piipahdin. Kauan en perillä ollut, mutta aikaa siihen meni kaikkine säätöineen. Väsymys oli pahimmillaan, kun yöunet jäi normaaliakin heikommiksi. Olen kyllä uupunut suurimman osan aikaa. Kokeilen melatoniinia, jos se antaisi rauhallisemmat yöunet. Toistaiseksi ei ole paljon vaikuttanut, mutta vasta pari pilleriä olen syönyt. Olisi ihanaa, jos heräisi pirteänä.

 

 Tampereella sain ihanaa salaattia. Olen muutenkin nyt syönyt muiden tekemää ruokaa. Toissapäivänä lohikeittoa Hakaniemen hallissa ja eilen

 

vuohenjuustosalaattia Akateemisessa. Olen siis tapaillut ystäviä, viettänyt sosiaalista elämää. Se tekee kyllä hyvää tämän ikuisen yksin murjottamisen välillä.

 

 Hallista ostin hatun suojaamaan kasvoja auringolta. Olen etsinyt hattua, jossa lieri olisi alaspäin, jotta varjostus toimii. Tämä oli just oikea. Onhan se vähän ankea, mutta josta kehitän siihen jotain. Pääasia kuitenkin, että naama pysyy erossa auringosta. Tänään on edessä jännempää shoppailua. Minulla on aika peruukin sovitukseen.

 

 Eilen olin syömisen lisäksi kuuntelemassa tutun urkurin soittoa.

Nyt pitää ruveta valmistautumaan peruukkikaupoille.